Ei voi löytää itseään Goalta jos on hukannut itsensä Pasilaan.

Miksi jotkut ihmiset tekevät olemisestaan niin vaikeaa? Miksi tylsä elämä ilman yrittämistä olisi parempaa, kuin elämä yrityksillä, epäonnistumisilla ja onnistumisilla? Mikä huonoissa päivissä pelottaa?

Mitä ihmiset ajavat takaa, kun he tahtovat "löytää itsensä"? Miksi kyseistä toimenpidettä on niin mahdotonta suorittaa normaalia arkea viettäen? Miten itsensä kadottaminen eroaa normaalista elämän tuomasta muutoksesta? Milloin ihminen lopulta on kokonainen? Mitä sitten tapahtuu?

Miksi rakkaus muka loppuu kesken, ettei sitä muka riitä kuin yhdelle kerrallaan? Miten se muka on toiselta pois, jos rakastaa toistakin? Miksi kaikki pitäisi arvottaa järjestykseen ja miksi jotkut kokevat arvostuksensa vähempiarvoiseksi, jos arvostat jotain toistakin yhtä paljon? Jos rakkautta ei koskaan ole maailmassa tarpeeksi, miksi toisille annettu rakkaus sitten on liikaa?