minne katosi päivät joina en voinut nähdä häntä

Sanokaa hei mun mielenterveydelle. Se on mun mielikuvituskaveri.

Näin unta, että se poika oli Japanissa, laittoi vaan viime hetkellä viestiä, että "joo sori, ei me nyt vaan voida nähdä". Samalla hetkellä kun unessa luin sitä, tässä elämässä puhelimeni hälyytti viestin merkiksi. Tähän aikaan aamusta. Ei minulle kukaan laita viestiä tähän aikaan aamusta.

En edes katsonut viestin lähettäjää, arvasin kyllä keneltä se on. Siinä luki "jee, tänään!" ja mä olen vaan vuoden ekan tiistain kunniaksi maailman onnellisin tyttö ainakin aamulla kello kahdeksan kaksikymmentäkaksi. Tietenkin vastasin viestiin kertomalla painajaiskatastrofini. Nyt se nauraa siellä räkäisesti ja kohta varmaan vittuilee, että enneuni, ei muuten nähdäkään. Mutta perkele, jos maailma ei saa minua tai häntä hengiltä ennen iltapäivää niin me tasan tarkkaan nähdään.

Että odottavan aika tuntuukin pitkältä, vaikka meneekin ihan yliluonnollisen nopeasti.